Rauman giäl säätiön verkkosivuilla – paikallinen kieli taipuu myös nykypäivän viestintään

Erkki Paasikiven säätiö tukee puhtaan veden teknologian ja talotekniikan tutkimusta ja koulutusta sekä raumalaista kulttuuria. Vaikka säätiö toimii valtakunnallisesti, sen juuret ovat vahvasti Raumalla. Siksi säätiön verkkosivut päätettiin kääntää rauman kielelle. Käännöstyö osoitti samalla, ettei rauman kieli kuulu vain paikalliseen puheenparteen, vaan tavoittaa tämän päivän verkkoviestinnässä myös laajemman yleisön.

Käännöstyön teki Nortamo-Seor, joka vaalii perinteistä rauman kieltä. Seura ylläpitää suomalaisen murrekirjailijan Hj. Nortamon teosten pohjalta rakentuvaa kirjoitettua kielimuotoa, jolla on oma kielioppinsa ja sanastonsa.

“Halusimme tehdä säätiöviestinnän näkökulmasta jotain tavallisesta poikkeavaa ja samalla tuoda näkyväksi raumalaisia juuriamme sekä sitoutumistamme raumalaisen kulttuurin tukemiseen”, säätiön puheenjohtaja Kristiina Paasikivi kertoo.

Käännöstyö tehtiin yhdessä 

Nortamo-Seor oli käytännössä ainoa taho, josta säätiö tiesi löytävänsä henkilöitä, jotka osaavat käyttää rauman kieltä oikeaoppisesti. Kun Paasikivi otti yhteyttä Nortamo-Seoraan ja kysyi, löytyisikö seuran kautta tekijää käännöstyölle, vastaus oli selvä.

“Sanoin heti, että tämä on poikkeuksellisen laaja homma, mutta kyllä me voimme tämän haasteen ottaa vastaan.”, Nortamo-Seoran puheenjohtaja Mikko Vapanen muistelee.

Käännöstyö ei ollut yhden ihmisen projekti, vaan sitä teki pieni ryhmä seuran jäseniä. Verkkosivut jaettiin osiin, joita kukin käänsi itsenäisesti. Lopuksi teksti koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi.

Työ eteni käytännössä kolmessa vaiheessa. Ensin teksti käännettiin melko suoraan rauman kielelle kirjoitussääntöjen mukaan. Sen jälkeen viilattiin yksittäisiä sanoja tarkemmin. Viimeisessä vaiheessa teksti hiottiin vielä kokonaisuutena, jotta lopputulos olisi yhtenäinen ja kuulostaisi aidolta raumalta.

“Kohtalaisen paljon näimme vaivaa, mutta kyllä lopputulos oli sen arvoinen”, Vapanen sanoo.

Luovuus kuuluu rauman kieleen 

Yksi keskeinen haaste liittyy siihen, että monelle nykyajan käsitteelle ei yksinkertaisesti ole valmista vastinetta. Siksi kaikkea ei voi kääntää suoraan, vaan osa asioista joudutaan kiertämään tai muotoilemaan uudelleen. Esimerkiksi uusille ilmiöille joudutaan usein etsimään kokonaan uusia ilmaisuja tai soveltamaan vanhoja sanoja uuteen käyttöön. Koronapandemian aikaan kasvomaskista tuli lärvänen, ja kännykkää voidaan kutsua plakkarfooniksi.

“Kyllä siinä sai päätään raapia ja luovuutta tarvitaan”, Vapanen sanoo.

Rauman kielessä uusien sanojen muodostaminen ei ole poikkeus, vaan osa kielen historiaa. Sanoja on lainattu eri kielistä ja muokattu paikalliseen suuhun sopiviksi, ja sama jatkuu edelleen.

Kieli säilyy, kun sitä käytetään 

Yhteistyö tuo rauman kielen näkyviin uudella tavalla. Kun kieli on osa säätiön viestintää, se tavoittaa myös sellaisia yleisöjä, jotka eivät muuten sitä kohtaisi. 

Kielen tulevaisuus ei kuitenkaan ratkea yksittäisillä hankkeilla. Mikko Vapanen näkee kielen tulevaisuuden pikemminkin käytännön kautta: kieli säilyy, kun sitä käytetään – kirjoissa, musiikissa, elokuvissa ja yhä useammin myös digitaalisessa ympäristössä. 

Nortamo-Seor ei halua määritellä yhtä oikeaa tapaa käyttää rauman kieltä. 

“Emme ole kieliposiisejä, ja jokainen saa käyttää kieltä niin kuin haluaa. Me autamme, jos joku tarvitsee apua”, Vapanen sanoo. 

Hän mainitsee yhden lempisanansa: sikses. Sanaa on vaikea kääntää suoraan. Sitä käytetään usein lauseen lopussa pehmentämässä sanottua. Ikään kuin toteamaan, että ei nyt tehdä tästä liian isoa numeroa – vaikka hyvin menisikin. 

Kyllä lopputulos oli sen arvoinen, sikses. 

Raumankielisiin verkkosivuihin voi tutustua osoitteessa https://erkkipaasikivensaatio.fi/rg/.