Rauman giäl säättiö verkkpladeill – paikalinen giäl taittu myäs nykypäevä viästinttähä

Erkki Paasikive säättiö tuke puhta veden deknologia ja talotekniika studeramist ja kolutust ja lisseks raumlaist kulttuuri. Vaikk säättiö toimi valdkunnalisest, se juure ovaf friskist Raumall. Sen dähde säättiöm bladip päätettin gäänttä rauman giälell. Käänöstyä förklaaras samall, etei rauman giäl ol vaam baikalist paohamist, kon dämäm bäevä verkkviästinälls se tavotta laajemangi fänikä.

Käänöstyän dek Nortamo-Seor, ko vaali perinttest rauman giäld. Seor yllppitä suamlaise murrekirimaakar Hj. Nortamom bruukkama kiälmuatto, mitä skriivata kiäloppsäänötte jälkke ja käytetä vanhoi sanoi niim bali ko mahdolist.

”Me halusin dehds säättiöviästinä näkökulmast jottalai eringaldast, ko ei ol ennem bruukatt ja samallt tuadf framill raumlaissi juurian ja sitoutumistan raumlaisen gulttuurin dukemissehe”. säättiö oldermann Kristiina Paasikivi klaara.

Käänöstyä tehtim borukall

Nortamo-Seor ol käytänös ainuv fänikk, mist säättiö tiäs löytäväs semssi ihmssi, ko ossavak käyttä rauman giäld oikjaoppisest. Kom Paasikivi ott yhteytt Nortamo-Seoraha ja kysys, ett löydyisik seoran gautt joku, ko vois tehdk käänöstyä, vastaus ol klaar.

”Mnää sanosin goht, ett tämä o davalist suureve homm, mutt kyll me voin dämän klaarat.” , Nortamo-Seoran gapteen Mikko Vapane muistele.

Käänöstyä ei ollu yhde ihmsem brojekt, ko stää tek usseve äi seoram besätninkist. Verkkpaladi jaetti ossihi ja jokanen dek hommi ensiks ittekselles. Lopuks täkst panttin kokkoho yhdeks kokonaisudeks.

Homm hoidettin gäytänös kolmes vaihes. Ensmäitteks täkst käänetti tavalise suara rauman giäle skriivaussäänötte jälkke. Se jälkke vauhkoteltti yksittäissi sanoi ja fiilatti niit nuukemi. Viimättes vaihes täksti hiotti viäl kokonaisuten, nii ett lopptulos olis yhtenäine ja kuulostais lailseld raumald.

”Jongu verra met tämän gimbus vähtäsi, mutt kyll lopptulos ol se arvone”, Vapane sano.

Luavus kuulu rauman giälehe

Yks kaikkest suureve murhe o siin, ett monell nykyajan gäsittell ei yksingerttasest ol valmist vastinett. Sen dähden kaikki ei voik käänttäs suraran, go osa asjoist joudutan giärtämän daikk esittämähä erilaises muados. Esimerkiks uusill ilmiöill jouduta ussen golppama valla uussi ilmasui taikk soveldama vanhoi sanoi uutten gäyttöhö. Koronapandemia aikkahan ”kasvomaskista” tul lärväne ja kännykkä voeda sannop plakkarfooniks.

”Kyll siins sai knuppias kraappi ja luavutt tarvita”, Vapane sano.

Rauman giäles uusitte sanatte muadostamine ei olp poikkeus, ko se o osa kiäle histuurja. Sanoi o lainatt eri kiälist ja muakatt paikalisse suuhu sopevaisiks, ja sama meinink jatku edeles.

Kiäl säily, ko stää käytetä

Yhtestyä tua rauman giäle framill uudellt tavall. Kon giäl o osa säättiö viästinttä, se tavotta myäs semssi ihmssi, ko ei muuto stää träffais.

Kiälen dulevaisus ei kumminga ratke yksittäisill hankkeill. Mikko Vapane näke kiälen dulevaisudem bikemingin gäytänön gautt: kiäl säily, ko stää käytetän – girjois, musikis, eäviskuvis ja ai vaa ussemi myäs digitaalises ymbristös.

Nortamo-Seor ei ol haluline määrittämä yht oikkja tappa käyttä rauman giäld.

”Me en olk kiälpolliisei, ja jokasem bassa käyttäk kiäld niin gon dykkä. Mutt mek kyll auta, jos joku appu tarvitte” , Vapane sano.

Hän mainitte yhde itteles miälulise sana: sikses. Sana o vaikki käänttäs suara. Stää käytetä usse lausse lopus pehmendämä sanottu. Ikkän gon glaarama, ett ei tehd täst nys kokkoas suuremppa numra – vaikk hyvi meniski.

Kyll lopptulos ol se arvone, sikses.

Raumangiälissi verkkpladei voi käöd vauhkottlemas osottes
https://erkkipaasikivensaatio.fi/rg/.