Uusi toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen: “Puhdas vesi on ihmisoikeus, joka ei toteudu kaikkialla”
Erkki Paasikiven säätiön uusi toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen tuo mukanaan kokemusta kehitysyhteistyöstä sekä järjestö- ja säätiökentältä. Häntä motivoi erityisesti se, miten tutkimustietoa ja koulutusta tukemalla voidaan edistää ihmisten oikeutta puhtaaseen veteen.
Erkki Paasikiven säätiön uusi toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen on koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan maantiede. Häntä on koko uransa ajan kiinnostanut, miten yhteiskunnat rakentuvat ja miten tieto saadaan palvelemaan käytännön tarpeita.
Kansainvälisestä yhteistyöstä kotimaiseen vaikuttamiseen
Uransa alkuvaiheessa Terhi työskenteli lähes 15 vuoden ajan kehitysyhteistyön ja kansanterveyden parissa. Hänen työnsä keskiössä olivat HIV-työ, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Hän on työskennellyt muun muassa UNAIDSilla globaalissa roolissa sekä Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Suomessa kansalaisjärjestö- ja säätiökentällä asiantuntija- ja johtotehtävissä.
Ennen Erkki Paasikiven säätiötä Terhi toimi Kotimajoituksen tuki ry:n toiminnanjohtajana. Tehtävässään hän kehitti järjestön toimintaa tilanteessa, jossa kotimajoitukselle syntyi äkillisesti suuri tarve Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Aiemmin Terhi toimi myös ihmisoikeussäätiö KIOSin toiminnanjohtajana. Tässä roolissa hän johti säätiön työtä paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen tukemiseksi Afrikassa ja Aasiassa.
Työssään Terhi on keskittynyt yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä vaikuttamistyöhön, jonka tavoitteena on ollut kehittää palveluita, käytäntöjä ja rakenteita vastaamaan paremmin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeita.
Puhdas vesi ihmisoikeuskysymyksenä
Erkki Paasikiven säätiössä Terhiä innostaa mahdollisuus syventyä uuteen teemaan ja soveltaa monipuolista osaamistaan. Puhdas vesi ja sen saatavuus ovat hänelle henkilökohtaisesti merkityksellisiä – ihmisoikeuskysymyksenä ja yhä ajankohtaisempana globaalina haasteena.
“Puhdas vesi ja sen saatavuus koskettavat suoraan ihmisarvoa. Tukemalla tutkimusta ja koulutusta Suomessa voidaan tuottaa ratkaisuja, joilla on merkitystä myös kansainvälisesti”, Terhi kertoo.
Terhiä motivoi erityisesti säätiön rooli tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin mahdollistajina tilanteessa, jossa julkinen rahoitus on monin paikoin kaventunut. Hän pitää tärkeänä toimivaa yhteistyötä ja selkeää hallintoa, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen ja vaikuttavan työn.
“Miten Suomesta käsin voidaan tuoda enemmän ratkaisuja maailmalle – se on kysymys, jota on innostavaa pohtia tässä roolissa.”
