Nostot juomavesiseminaarista – Puhtaan veden tulevaisuus tarvitsee nuoria, jotka ärsyttävät vanhempiaan
Erkki Paasikiven säätiön seminaarissa käsiteltiin puhtaan veden polttavia kysymyksiä ikääntyvästä infrastruktuurista uudenlaisiin haitallisiin aineisiin. Näiden haasteiden ratkaisu vaatii yhteistyötä, ja nuorten tuoreet näkökulmat ovat keskeisiä kestävien vesiratkaisujen kehityksessä.
Erkki Paasikiven säätiön tavoitteena on maailma, jossa puhdas vesi on kaikkien saatavilla. Ihmisten pääsyä puhtaan veden äärelle ympäri maailman voidaan parantaa merkittävästi tutkimuksen, innovaatioiden ja koulutuksen avulla.
Synnyttääkseen keskustelua kentällä säätiö järjesti yhdessä Aalto-yliopiston kanssa seminaarin lokakuun 29. päivä. Englanninkielisen seminaarin otsikko oli “Drinking Water Quality and Changing Conditions – How to Secure Clean Water in the Future?”.
Seminaarissa puhtaasta vedestä keskusteltiin useista näkökulmista: puheenvuoroissa käsiteltiin esimerkiksi mikrosaasteiden esiintymistä, poistamista ja seurantaa. Niin kokeneet asiantuntijat kuin väitöskirjatutkijatkin jakoivat näkemyksiään ja tuoreita tutkimusavauksia.
Seminaarin kruunasi paneelikeskustelu, jossa keskustelivat Georg Fischerin Industry & Infrastructure Flow Solutions -divisioonan Head of Product Management Jarno Karjalainen, Kemiran Senior Development Scientist Tatjana Karpova, Aalto-yliopiston työelämäprofessori Elin Lavonen sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n juomavesiasiantuntija Reetta Stjerna.
Paneelin ja koko illan juonsi inspiroivalla otteella Kamilla Sultanova.
Lue tästä blogitekstistä paneelikeskustelun pääpointit.
Ikääntyvä infrastruktuuri, lääkkeet ja uudenlaiset haitta-aineet tuovat riskejä veden laadulle
Panelistit tunnistivat useita riskejä, joihin juomaveden kanssa työskentelevien on paneuduttava lähitulevaisuudessa. Riskeinä nostettiin esimerkiksi juomaveden kemiallinen saastuminen ja uudenlaiset haitalliset aineet.
Yksi kemiallisen saastumisen syy on se, että erilaisia kemikaaleja tuotetaan jatkuvasti enemmän. Esimerkiksi Elin Lavonen toi esiin, että väestön ikääntyminen lisää lääkkeiden käyttöä. Kääntöpuolena on, että lääkekemikaaleja päätyy vesiin.
Lääkkeissä olevia kemikaaleja on helpompi käsitellä, kun ne ovat tiiviissä muodossa, lisäsi Tatjana Karpova. Käsittely on huomattavasti hankalampaa, kun kemikaalit päätyvät jäteveden mukana vedenpuhdistamoon. Siksi käyttämättä jääneet lääkkeet pitäisi palauttaa apteekkiin.
Maan alla saattaa myös muhia vesiriskejä. Suomen ikääntyvä infrastruktuuri tarvitsee 800 miljoonan euron edestä investointeja vuosittain, Reetta Stjerna muistutti. Tämä korjausvelka voi paitsi lisätä veden saastumisen riskiä myös lisätä veden vuotamista hukkaan.
Yhteistyö auttaa rakentamaan siltoja
Yksi paneelin pääpointeista oli, että puhtaan juomaveden kanssa työskentelevien välille kaivataan lisää yhteistyötä.
Elin Lavonen kuvasi, että veden parissa työskentelevien ammattilaisten on parannettava viestintäänsä pitkin kenttää. Ilman keskinäistä ymmärrystä yhteistyön aloittamisessa menee pitkä aika.
Tatjana Karpova mainitsi, että alan lainsäädännön parissa työskentelee monia toimijoita, jotka kehittävät lainsäädäntöä erillään toisistaan. Jotta veteen liittyviä ongelmia voitaisiin ratkoa tehokkaammin, tarvittaisiin foorumi, jossa lainsäädännölliset elimet kohtaisivat tutkijoita, opiskelijoita ja asiantuntijoita, jotka työskentelevät veden parissa.
Yhteistyötä kentällä voidaan jakaa myös esimerkiksi mentorointiohjelmien kautta, kuten Reetta Stjerna kuvasi. Stjernalla on omakohtaista kokemusta siitä, miten mentori voi siirtää eteenpäin paitsi teknistä osaamista myös hiljaista tietoa.
Jarno Karjalainen lisäsi, että yritykset tarvitsevat koulutusta, jotta ne voisivat tukea paremmin mentoroitavia tai muita yritysten akateemisia yhteistyökumppaneita. Hän mainitsi, että hyvä tapa tuhlata rahaa on laittaa ihminen työskentelemään ypöyksin ongelmien parissa.
Koulutuksella kohti vesiviisasta tulevaisuutta
Kaikkien panelistien mielestä tiedon levittäminen on keskeinen elementti, jos halutaan varmistaa puhdas vesi tulevaisuudessa ja kehittää kestäviä tapoja käyttää vettä.
Puhujat nostivat esiin, että on tärkeää pohtia veden hintaa ja arvoa. Suomessa kuutiometri vettä maksaa vähän suhteessa siihen, miten ihmiset muuten käyttävät rahojaan. Puhdas hanavesi voi tuntua itsestään selvältä. Siksi on tärkeää kannustaa ihmisiä pohtimaan omaa vedenkäyttöään.
Niin panelistit kuin yleisökin tunnistivat, että nuorissa piilee valtava potentiaali. Nuoret tuppaavat olemaan avoimempia uudelle tiedolle kuin vanhemmat sukupolvet – ja saattavat joskus jopa ärsyttää vanhempiaan jakamalla tätä tietoa. Tatjana Karpova kertoi, että hänen tyttärensä on oppinut veden säästämistä päiväkodissa ja vahtii nyt äitinsä vedenkäyttöä jopa piinaavissa määrin.
Laajan yleisön valistaminen median avulla nousi keskustelussa myös yhdeksi mahdollisuudeksi. Lavonen muistutti kuitenkin, että tieteilijöiden pitää välttää alarmismia ja ihmisten pelottelua. Sen sijaan tieteilijöiden pitää saada ihmiset ymmärtämään, että näiden toimilla on oikeasti vaikutusta.
Kohti tulevia tapahtumia ja puhtaaseen veteen liittyviä uusia avauksia
Seminaarin päätti Erkki Paasikiven säätiön hallituksen jäsen Henrik Paasikivi. Paasikivi yhtyi puhujien ajatukseen, että yhteistyö on avain parempaan tulevaisuuteen puhtaan veden parissa:
“Erkki Paasikiven säätiön keskeisenä strategiana on rakentaa yhteistyötä, koska emme voi ratkaista näitä ongelmia ilman sitä.”
Paasikivi myös korosti säätiöiden roolia koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen tukijoina.
“Yksi asia, jota voimme säätiötasolla tehdä, on tukea nuorten ja ylipäänsä ihmisten kouluttamista. Uskon, että tämä tapahtuma oli ensimmäinen monista. Seuraavaksi voimme laajentaa yleisöä levittääksemme tietoisuutta puhtaasta vedestä entistä laajemmalle”, hän summasi.
Erkki Paasikiven säätiön tavoitteena on maailma, jossa puhdasta vettä riittää kaikille. Säätiö tukee tämän tavoitteen kannalta vaikuttavimpia suomalaisia tutkimus- ja koulutushankkeita.
Jos olet kiinnostunut tekemään yhteistyötä Erkki Paasikiven säätiön kanssa, ota yhteyttä info(at)erkkipaasikivensaatio.fi.