RaumArs tuo taiteen tekemisen ihmisten luo
Taiteilijaresidenssiohjelma RaumArs on järjestänyt taiteilijavierailuja Raumalla jo 28 vuoden ajan. RaumArsin järjestämien tapahtumien kävijämäärät liikkuvat paikoitellen kymmenissätuhansissa ja taiteilijoiden yhteisötaideteokset mahdollistavat osallistujilleen syvät taidekokemukset.
RaumArs on kansainvälinen taiteilijaresidenssiohjelma Raumalla. Jo 28 vuoden ajan toiminutta residenssiohjelmaa pyörittää voittoa tavoittelematon RaumArs ry. Erkki Paasikiven säätiö tukee RaumArsin toimintaa kulttuuriapurahoillaan.
Monet RaumArsin residenssitaitelijoista toteuttavat yhteisötaideprojekteja. Yhteisötaiteessa olennaista on, että taideteos syntyy taiteilijan ja osallistujien vuorovaikutuksessa. Yhteisötaiteilijoiden lisäksi residenssissä työskentelee myös itsenäisesti työskenteleviä taiteilijoita.
“Tärkeä tehtävämme on viedä taidetta ihmisten pariin. Taiteilijat työskentelevät paljon esimerkiksi koululuokissa ja ikäihmisten parissa. Pyrimme viemään taidetta myös erityisesti sellaisten henkilöiden luokse, joilla ei ole itsellä mahdollisuutta tulla itse taiteen luokse”, kertoo Hannele Kolsio, joka on toiminut RaumArsin toiminnanjohtajana viimeiset 19 vuotta.
“Toimintamme eroaakin monista yhdistyksistä siinä, että teemme tätä muiden ihmisten vuoksi.”
RaumArsin residenssi sijaitsi pitkään Vanhassa Raumassa Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioiden vieressä. Tammikuussa 2025 RaumArs muutti Rauman kaupunginkirjaston viereen vanhaan Sepän taloon.
Uusi tila on nimeltään Taidetalo RaumArs, ja siihen kuuluu residenssitilojen lisäksi galleria, jossa niin residenssitaiteilijat kuin muutkin taiteilijat voivat saada teoksiaan näytille. Taidetalon tilat tarjoavat luontevan mahdollisuuden taiteilijoiden ja yleisön välisille kohtaamisille ja keskusteluille.
Yhteisötaideteos syntyy taiteilijan ja muiden ihmisten vuorovaikutuksessa

Residenssitaiteilijat tekevät yhteistyötä paikallisten ihmisten ja eri toimijoiden kanssa, ja välillä projektit laajenevat myös muualle Satakuntaan.
Esimerkiksi kanadalaisen runoilijan Roseline Lambertin Valoisat kirjeet -projektissa taiteilija keräsi museoiden arkistoista vanhoja satakuntalaisia valokuvia, joista hän painatti postikortteja. Lambertin pitämissä työpajoissa raumalaiset ikäihmiset kirjoittivat kortteihin omia runojaan, ja kortit lähetettiin Nanun koulun seitsemäsluokkalaisille sekä Rauman ranskalaisen koulun oppilaille. Koululaiset taas puolestaan kirjoittivat omat korttinsa ja lähettivät ne ikäihmisille.
“Seitsemäsluokkalaisille kyseessä oli aivan uudenlainen elämys: kukaan ei ollut koskaan kiinnittänyt postimerkkiä tai vienyt postilaatikkoon mitään!” Kolsio pohtii.
Taideteoksen tekemiseen osallistuva ihminen saattaakin oppia vaikkapa uuden taidon.
“Esimerkiksi erääseen yhteisötaideteokseen osallistunut nuori poika innostui tanssista niin, että ryhtyi harrastamaan sitä tosissaan”, Kolsio kertoo.
Yhteisötaideteokset voivat olla osallistujilleen todella syviä taidekokemuksia, jotka eivät näy välttämättä numeroissa, kuten kävijämäärissä. RaumArsilla on myös laajan kokijakunnan kerääviä projekteja, kuten elokuvanäytöksiä, konsertteja ja taidenäyttelyitä sekä julkisia taideteoksia. Kaikki taiteenalat kattava residenssiohjelma ja uusi galleria tuovat siis monenlaisia kulttuurielämyksiä Satakunnan alueelle, ja toiminta on laajalti vaikuttavaa.
Rauma on sopivan kokoinen kaupunki
Erkki Paasikiven säätiön yksi päätehtävä on tukea raumalaista kulttuuria. Sama sydän sykkii myös RaumArsin toiminnassa. Kun Kolsiolta kysytään, mikä raumalaisessa kulttuurissa on erityisen arvokasta, vastaus on yhteistyö.
“Raumalla kaikki haluavat tehdä yhteistyötä taidekentällä, koska päämäärä on kaikilla sama – taide. Uuden taidetalon tilat ja keskeinen sijainti mahdollistavat monenlaisia yhteisprojekteja muiden tapahtumajärjestäjien kanssa”, Kolsio kertoo.
“Rauma on myös sopivan kokoinen kaupunki – melkein kaikki tuntevat kaikki. Saatan esimerkiksi jutella kadulla tai torilla jonkun opettajan kanssa, ja opettaja kysyy minulta, olisiko residenssiin tulossa sopivaa taiteilijaa heidän käsittelemäänsä teemaan liittyen.””
Kulttuuriapuraha tuo vapautta perustoimintaan
Erkki Paasikiven säätiö on RaumArsin toiseksi suurin tukija. Säätiön kulttuuriapuraha eroaa tyypillisistä taidekentän rahoituksista, sillä sitä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn tarkkarajaiseen hankkeeseen. RaumArs on siis voinut käyttää kulttuuriapurahaa sekä perustoimintansa rahoittamiseen että esimerkiksi galleriaansa tarvittaviin hankintoihin.
“Säätiön tuki ei ole kuitenkaan ollut pelkästään rahallista vaan myös vahvasti henkistä – kannustusta mennä eteenpäin ja ryhtyä Taidetalon perustamisen kaltaisiin rohkeisiin hankkeisiin”, Kolsio kertoo.
“RaumArs luottaa valitsemiinsa taiteilijoihin. Tuntuu, että säätiö puolestaan luottaa RaumArsiin”, hän kiittelee.
Säätiön on tarkoitus tiivistää yhteistyötään RaumArsin kanssa entisestään lähivuosina. Tavoitteena on, että kulttuuritoiminta Raumalla elää ja on jatkossakin saavutettavaa mahdollisimman monelle.
